Eläinrata sideerisesti ja trooppisesti

Tämä kirjoitus selvittää sideerisen ja trooppisen eläinradan toisistaan poikkeavat perusteet. Artikkeli kertoo molempien eläinratojen yhteisestä lähtökohdasta sekä siitä erottavasta tekijästä, jonka seurauksena ne ovat hitaasti erkanemassa toisistaan.

Ekliptika – Auringon rata taivaalla

Maasta katsottuna Aurinko kulkee taivaalla vuodesta toiseen samaa rataa pitkin. Tätä rataa kutsutaan ekliptikaksi. Kuu ja planeetat kulkevat lähellä ekliptikaa. Kiertäessään näennäisesti maapalloa, valot ja planeetat näyttävät samalla kulkevan läpi tiettyjen ekliptikalla sijaitsevien tähdistöjen. Nämä tähdistöt ovat erikokoisia. Alla kuva Auringon, Kuun ja planeettojen sijainnista ekliptikalla tähdistöjen taustaa vasten 6. helmikuuta 2019.

Eläinrata

Lyhyesti voidaan sanoa eläinradan olevan ekliptikan jako kahteentoista tasasuureen osaan. Nämä osat tunnetaan eläinradan merkkeinä. Tätä jakoa käytetään paikantamaan ja ilmaisemaan planeettojen sijaintia ekliptikalla.

On olemassa kaksi tapaa määritellä eläinrataa – sideerinen ja trooppinen. Kummankin eläinradan jokainen kahdestatoista osasta, eli merkeistä, käsittää 30 astetta. Merkkien nimet on johdettu tähdistöistä. Sekä sideerisen että trooppisen eläinradan ensimmäinen merkki on Oinas. Eläinradan merkit siis antavat ekliptikan kahdelletoista osalle nimen. Merkkien vastaavuus ekliptikan 360 asteeseen on seuraavanlainen:

1. Oinas = 0º – 30º
2. Härkä = 30º – 60º
3. Kaksoset = 60º – 90º
4. Rapu = 90º – 120º
5. Leijona = 120º – 150º
6. Neitsyt = 150º – 180º
7. Vaaka = 180º – 210º
8. Skorpioni = 210º – 240º
9. Jousimies = 240º – 270º
10. Kauris = 270º – 300º
11. Vesimies = 300º – 330º
12. Kalat = 330º – 360º

Sideerinen eläinrata tarkoittaa ekliptikan jakoa kahteentoista tasasuureen tähdistöihin pohjautuvaan osaan (lat. sidereus = tähdistä tai tähdistöistä). Tämä eläinrata osuu suurin piirtein yhteen tähdistöjen kanssa, joskin sen kaksitoista osaa, ollessaan tasasuuruiset, eivät vasta tähdistöjen todellista kokoa. Sideerinen eläinrata suhteuttaa alkunsa Oinaan tähdistöön. On eriäviä mielipiteitä siitä, missä tarkalleen aloituspiste sijaitsee. Sideerisen eläinradan Oinas–merkin alku osuu noin 15. huhtikuuhun.

Trooppinen eläinrata (kreik. tropoi = käännekohdat) puolestaan tarkoittaa vuodenaikojen mukaan määriteltyä eläinrataa, jonka pohjalla ovat tasaukset ja seisaukset. Tämänkin eläinradan kaksitoista osaa ovat tasasuuruiset. Trooppisen eläinradan lähtöpiste on kevätpäiväntasaus, eli se kohta vuodesta kun Aurinko näennäisellä matkallaan ympäri maapalloa kohtaa taivaan ekvaattorin noustessaan eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle tähtitaivaalle. Tämä tarkoittaa kevään alkua pohjoisella pallonpuoliskolla. Kevätpäiväntasaus merkitsee aina 0º Oinaan merkkiä trooppisella eläinradalla, riippumatta siitä mihin tähdistöön ja asteeseen kevätpiste osuu. Trooppisen Oinaan merkin alku sijoittuu 20. maaliskuuhun (joskus päivä ennen tai myöhemmin).

Ennen ja nyt

Sideerisen ja trooppisen eläinradan alku osui n. 2000 vuotta sitten samaan pisteeseen. Molempien alku sijoittui tuolloin Oinaan tähdistön alkuun, johon osui samalla myös kevätpäiväntasaus. Kuitenkin nämä kaksi eläinrataa pohjautuvat, kuten ylempänä mainittu, eri tekijöihin, joista johtuen ovat nyttemmin lähes yhden kokonaisen merkin erkaantuneet toisistaan. Sideerisen ja trooppisen eläinradan ero on tällä hetkellä noin 24°. Erottava tekijä on maapallon prekessioliike.

Prekessio

Prekessio tarkoittaa Maan pyörimisakselin suunnan hidasta muuttumista. Tämän seurauksena tähdistöt siirtyvät kevätpäiväntasauksesta, eli trooppisesti katsottuna, taaksepäin. Sideerisesti katsottuna kevätpäiväntasaus siirtyy eläinradalla taaksepäin. Prekessiosta johtuen sideerinen ja trooppinen eläinrata erkanevat toisistaan yhden asteen 72:ssa vuodessa. Nykyään kevätpäiväntasaus osuu Kalojen tähdistöön, joka on Oinasta edeltävä tähdistö.

Toisin sanoen sideerinen eläinrata, seuratessaan karkeasti tähdistöjä, ei enää osuu yhteen tasausten ja seisausten osalta alkuperäisten eläinradan merkkien kanssa. Taas trooppinen eläinrata, pohjautuen vuodenkiertoon eli Maan ja Auringon väliseen suhteeseen, on erkaantunut tähdistöistä. Alla oleva video havainnollistaa tämän ilmiön.

Tähdistöt ≠ eläinradan merkit

Samat nimet saattavat hämmentää, mutta on siis syytä pitää mielessä, että eläinradan merkit ovat eri asia kuin tähdistöt. Lisäksi sideerinen ja trooppinen eläinrata perustuvat, kuten nyt tiedämme, eri tekijöihin. Alla vasemmalla olevassa kuvassa tähdistöt sekä sideerinen ja trooppinen eläinrata suhteessa toisiinsa nykyaikana. Oikeassa kuvassa Auringon, Kuun ja planeettojen sijainti suhteessa tähdistöihin ja trooppiseen eläinrataan 6.2.2019.

Tähdistöt (ulkokehä), sideerinen eläinrata (keskikehä) ja trooppinen eläinrata (sisäkehä) suhteessa toisiinsa. Kuvan lähde: Chris Brennanin artikkeli ‘The Tropical, Sidereal and Constellational Zodiacs’.

Auringon, Kuun ja planeettojen sijainti suhteessa tähdistöihin ja trooppiseen eläinrataan 6.2.2019.

Kumpaa eläinrataa käyttää?

Eläinradan merkit toimivat symboleina kuvaten arkkityyppisiä ominaisuuksia. Ne sisältää merkityksiä jotka on niille aikoinaan johdettu kummankin eläinradan pohjalla olevista tekijöistä.

Merkitykset on ensisijaisesti haettu ajallisesta laadusta, eli vuodenkierrosta, jonka mukaan trooppinen eläinrata orientoituu vielä tänäkin päivänä. Tästä päätellen eläinradan merkit ovat 12 ajallista vaihetta kuvaavia. Osa merkityksistä taas on johdettu kiintotähdistä, jotka ovat sideerisen eläinradan määrittelyn pohjalla. Lisäksi eläinradan merkit ovat saaneet merkityksensä niihin liitetyistä planeetoista, elementeistä ja feminiini-/maskuliini –jakaumasta.

Kumpaa eläinrataa käyttää riippuu monesta tekijästä kuten maailmankatsomuksesta, mm. siitä miten ajattelee astrologian toimivan, onko se symbolista vai fyysiseen syy-seuraus suhteeseen perustuva? Paikallinen perinne ja kulttuuri vaikuttavat myös.

Suurin osa länsimaisista astrologeista käyttää trooppista eläinrataa, kun taas intialaisen, toisinaan “veediseksi” kutsutun astrologian (Jyotish) pohjalla on sideerinen eläinrata. Sekä länsimaiseen, että intialaiseen astrologiaan liittyy omia tulkinnallisia erityispiirteitä. Eläinrata on vain yksi eroava tekijä näiden kahden astrologian haaran välillä. Sekä länsimainen että intialainen astrologia ovat itsessään toimivia järjestelmiä.

*******

Lähteet ja lisää lukemista:

Brennan, Chris. Hellenistic Astrology: The Study of Fate and Fortune. Denver: Amor Fati Publications, 2017.

Brennan, Chris. The Tropical, Sidereal and Constellational Zodiacs. http://horoscopicastrologyblog.com/2011/01/28/the-tropical-sidereal-and-constellational-zodiacs.

Koch, Dieter. Ayanamshas in Sidereal Astrology. https://www.astro.com/astrology/in_ayanamsha_e.htm.

Warnock, Christopher. Tropical, Sidereal & Constellational Zodiacs: The Power of World View. https://www.renaissanceastrology.com/zodiacworldview.html.

Astrologien Chris Brennan, Kenneth Miller ja Nick Dagan Best keskustelu eläinradasta (englanniksi, kesto reilut 2 h) voit kuunnella täältä: The Astrology Podcast. The Zodiac Debate: Tropical vs Sidereal. http://theastrologypodcast.com/2016/01/03/zodiac-debate-tropical-vs-sidereal/.

Otsakekuva: luotu Cosmic Watch –sovelluksella