Hedelmällisyystietoisuus — Raskauden ehkäisy tai raskaaksi tulemisen edistäminen symptotermaalisen menetelmän avulla

Tämä kirjoitus on johdanto itävaltalaisen Prof. Josef Rötzerin, M.D. (1920-2010) kehittämään symptotermaaliseen menetelmään, joka mahdollistaa naisen kuukautiskierron hedelmällisten päivien selvittämisen. Tätä tietoa voidaan käyttää sekä raskauden ehkäisemiseksi että raskaaksi tulemisen edistämiseksi. Kirjoitus avaa sinulle Rötzerin ja yleisesti kaikkien symptotermaalisten menetelmien perusteet. Luettuasi tekstin loppuun tiedät siis metodin pääpiirteet. Jotta voit ryhtyä menetelmän menestyksekkääksi käyttäjäksi, vaatii se kuitenkin asian syvällisempää opiskelua. Tätä varten löydät kirjoituksesta myös tietoa Rötzer-menetelmän oppikirjasta, Sympthem-tietokoneohjelmasta sekä muutamia linkkejä mistä voit hankkia lisää tietoa. Toivotan sinulle innoittavaa ja avartavaa lukuhetkeä!

Sisällys

  • Kirjoituksen tausta
  • Mitä on hedelmällisyystietoisuus ja mitkä ovat hedelmällisyystietoisuuden menetelmät?
  • Symptotermaalisen menetelmän kehitys
  • Symptotermaalisen menetelmän perusta – kuukautiskierron vaiheet ja sen oireet
  • Kuukautiskierron kolme vaihetta symptotermaalisessa menetelmässä
  • Muistiinpanot ja kaaviopohja
  • Kohdunkaulan liman merkinnät
  • Aamulämmön mittaus
  • Havaintojen arviointi kuukautiskierron vaiheiden määrittämiseksi
  • Menetelmän opettelusta
  • Rötzer-menetelmän oppikirja
  • Tietokoneohjelma Sympthem
  • Mobiilisovellus INER Cycle
  • Muutama varoituksen sana mobiilisovellusten käytöstä
  • Kenelle symptotermaalinen menetelmä sopii ja kenelle ei?
  • Symptotermaalisten menetelmien varmuus ehkäisykeinona
  • Lopuksi

Kirjoituksen tausta

Tutustuin Rötzerin symptotermaaliseen menetelmään Saksassa vuonna 2002 ollessani nuori opiskelijatyttö. Olen käyttänyt menetelmää joinain vuosina hyvin intensiivisesti. Välillä on taas ollut vuosia, jolloin menetelmän käyttö on jäänyt vähäiseksi. Metodin opettelu ja sen tuoma tieto ja erityisesti tietoisuus oman kehon toiminnasta on ollut hyödyksi muutoinkin kuin ehkäisytarkoituksessa.

Kiinnostus hedelmällisyystietoisuutta kohtaan näyttää nousseen viime vuosien aikana. Nykyään on saatavilla paljon enemmän tietoa kuin silloin eri menetelmien käytöstä. Kansainvälistä kirjallisuutta on olemassa kohtalainen määrä sekä painettuna että netissä. Tähän mennessä on myös ilmestynyt monenlaisia hedelmällisyystietoisuutta varten kehitettyjä tietokonesovelluksia. Markkinoilla on ollut lisäksi jo vuosien ajan erilaisia ehkäisytietokoneita. Eri maissa toimii instituutioita, joiden tarkoitus on edistää hedelmällisyystietoisuuden menetelmien tutuksi tekemistä sekä niiden opettamista. Lisäksi netistä löytää monia keskustelupalstoja, joilla käyttäjät vaihtavat kokemuksia ja auttavat toisiaan menetelmän opettelussa ja käytössä.

Symptotermaalisten menetelmien opettelua varten on siis yleisesti olemassa paremmat mahdollisuudet ja monipuolisemmat keinot kuin vielä vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Silti hedelmällisyystietoisuudesta ja sen menetelmistä löytyy edelleen vain niukasti tietoa suomeksi. Tiedonhaussa ja menetelmien opettelussa on siis pitkälti tyydyttävä muunkieliseen kirjallisuuteen.

Menetelmän käytön pidemmän tauon jälkeen tilasin itselleni Rötzerin oppikirjan englannin kielellä (tarkempaa tietoa kirjasta löydät alempana). Tästä jälleen innostuneena lähdin päivittämään tietoani hedelmällisyystietoisuudesta ja sen menetelmien käytöstä nykyaikana. Tämän seurauksena, ja erityisesti havainnosta suomenkielisen tiedon vähäisyydestä, syntyi ajatus tästä kirjoituksesta. Tällä tekstillä haluan siis edistää hedelmällisyystietoisuuden ja edelleen symptotermaalisen menetelmän tutuksi tekemistä suomen kielellä.

On pidettävä mielessä että kirjoitus on vain pintaraapaisu laajaan aiheeseen. Suosittelen lämpimästi perehtymään lisää hedelmällisyystietoisuuteen mm. tässä kirjoituksessa mainittujen lähteiden ja linkkien kautta.

Mitä on hedelmällisyystietoisuus ja mitkä ovat hedelmällisyystietoisuuden menetelmät?

Hedelmällisyystietoisuus (engl. Fertility Awareness, lyh. FA) on naisen kehon hedelmällisyyden merkkien tarkkailu ja arviointi.

Hedelmällisyystietoisuuden menetelmät (engl. Fertility Awareness Methods, lyh. FAM) on yleiskäsite menetelmille, joiden avulla on mahdollista selvittää naisen kuukautiskierron hedelmällisen vaiheen ja ei-hedelmälliset jaksot. Joskus tälle käsitteelle käytetään synonyymeinä ”luonnollinen ehkäisy” ja ”luonnollinen perhesuunnittelu”. Toisinaan käsitettä “hedelmällisyystietoisuuden menetelmä” käytetään kun tarkoitetaan lähinnä symptotermaalista menetelmää.

Hedelmällisyystietoisuuden menetelmiä on monenlaisia, joiden varmuuden taso ehkäisytarkoituksessa riippuu mm. siitä, käytetäänkö niitä yksinään vai yhdistettynä keskenään. Tarkkailun kohteina ovat naisen kehon hedelmällisyyden merkit. Näistä tärkeimmät ovat kohdunkaulan liman (limamenetelmä) ja peruslämmön muutokset (lämpömenetelmä). Myös virtsan ja syljen näytteet voidaan käyttää hedelmällisen vaiheen selvittämiseksi. Kalenterimenetelmä perustuu laskennallisen arvioon, jonka pohjalla on naisen kierron pituus.

Symptotermaaliset menetelmät yhdistävät sekä peruslämmön että kohdunkaulan liman tarkkailun. Lisäksi ne ottavat huomioon kohdunnapukan muutokset, erilaiset kuukautiskiertoon liittyvät kivut sekä arkeen liittyvät seikat, kuten esim. unen määrä, sairastelu, stressi ja mahdollinen alkoholin käyttö. Näin ollen symptotermaaliset menetelmät ovat hedelmällisyystietoisuuden menetelmistä varmimmat, niiden varmuustason ollen (oikein käytettynä) lähellä hormonaalisia ehkäisykeinoja.

Symptotermaalisen menetelmän kehitys

Prof. Josef Rötzer alkoi tutkimaan naisen kuukautiskiertoon liittyvien oireiden ja hedelmällisyyden keskinäistä vuorovaikutusta 1950-luvulla. Suureksi hyödyksi Rötzerin työssä oli hänen vaimonsa Margaretan omat havainnot kuukautiskierron aikana tapahtuvista muutoksista. Vuonna 1965 ilmestyi Rötzerin ensimmäinen käytännön opas symptotermaalisen menetelmän käytöstä (Kinderzahl und Liebesehe. Ein Leitfaden zur Regelung der Empfängnis. Wien, Freiburg, Basel 1965).

Prof. Josef Rötzer oli ensimmäinen, joka oli yhdistänyt menetelmässään sekä kuukautiskierron fyysisten oireiden, erityisesti kohdunkaulan liman muutosten, että kehon peruslämmön syklisten vaihteluiden tarkkailun hedelmällisten päivien selvittämiseksi. Tästä nimi ”sympotermaalinen” (sympto = oire/merkki, termaalinen = lämpöön liittyvä). Suomeksi voidaan siis puhua myös Rötzerin ”oire-lämpömenetelmästä”.

Ennen Rötzeria, japanilainen Prof. Dr. Kyusaka Ogino ja itävaltalainen Prof. Dr. Hermann Knaus havaitsivat 1930-luvulla toisistaan riippumatta, että munasolun irtoaminen tapahtuu 12-16 päivää ennen seuraavaa kuukautisvuotoa. Heidän tähän havaintoon perustuva menetelmä on tunnettu ”kalenterimenetelmänä”, ”rytmimenetelmänä” tai ”Ogino-Knausin menetelmänä”.

Hollantilainen van de Velde (1905) oli ensimmäinen, joka arveli peruslämmön nousun liittyvän ovulaatioon. Saksalainen katolinen pappi Wilhelm Hillebrand oli puolestaan ensimmäinen, joka ehdotti 1930 luvun puolivälissä käyttämään tätä tietoa perhesuunnittelussa. Vuonna 1954 Prof. Döring julkaisi käytännön oppaan, jossa esitteli näihin kehonlämmön muutoksiin perustuvan menetelmän. Tätä metodia tunnetaan nykyään ”lämpömenetelmänä”.

”Ovulaatiomenetelmäksi” kutsuttu metodi taas perustuu John Billingsin työhön 1960-luvulla, jossa tarkkailun kohde on kohdunkaulan liman muutokset. Menetelmä tunnetaan myös nimellä ”Billings-menetelmä” tai ”limamenetelmä”.

Rötzerin symptotermaalinen metodi sisältää siis peruslämmön ja kohdunkaulan liman tarkkailun. Rötzer kuitenkin painottaa, ettei hänen symptotermaalinen menetelmä ole Döringin ansiosta tunnetun lämpö- ja Billingsin limamenetelmän yhdistelmä, vaan niistä erillään kehitetty metodi (Rötzerin tutkimukset alkoivat jo ennen Billingsiä). Rötzer-menetelmässä painotetaan erityisesti perustekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta ja arvioimista (kaksoisvarmistus), jonka seurauksena säännöt tässä metodissa ovat hyvin tarkat ottaen huomioon kaikki kuukautiskiertoon liittyvät muutokset.

Vuonna 1981 perustettiin Saksaan työryhmä Arbeitsgruppe NFP, joka kehitti nykyisin nimellä Sensiplan tunnetun symptotermaalisen menetelmän, joka on tätä nykyä Rötzerin metodin ohella tunnetuimpia oire-lämpömenetelmiä. Sensiplan hyödyntää menetelmässään Döringin, Rötzerin, Billingsin, Thyman sekä Flynnin töitä. Muita symptotermaalisia menetelmiä ovat mm. Weschlerin kehittämä TCOYF (Taking Charge of Your Fertility), Nofzigerin NGK (Natürliche Geburtenkontrolle) sekä Justisse.

Lisää tietoa luonnollisen perhesuunnittelun menetelmien kehityksestä löytyy Rötzerin saksankielisestä kirjoituksesta “Zur Geschichte der Natürlichen Empfängnisregelung” (1997).

Symptotermaalisen menetelmän perusta – kuukautiskierron vaiheet ja sen oireet

Naisen kuukautiskierto ja sen oireet ovat hormonien toiminnan seuraus. Kierto voidaan hormonaalisesti jakaa kahteen vaiheeseen: ensimmäinen vaihe on munarakkulavaihe, jonka lopulla tapahtuu ovulaatio, eli yleensä yhden munasolun irtoaminen yhdestä munasarjoissa sijaitsevasta munarakkulasta. Munarakkulan kasvua saa aikaan aivolisäkkeen erittämä munarakkulaa kypsyttävä hormoni (engl. follicle-stimulating hormone, lyh. FSH). Munarakkulan tuottama, ovulaatioon asti hiljaa lisääntyvä estrogeeni puolestaan saa kohdun seinämän paksuuntumaan. Samalla se saa kohdunkaulan liman muuttumaan tahmeasta ja valkoisesta venyväksi ja läpikuultavaksi (kuin raa’an kananmunan valkuainen). Kohdunkaulan liman muuttuminen on edellytys siittiöiden hengissä pysymiselle naisen kehossa ja mahdollisuudelle saavuttaa munasolu auttaen siittiöitä liikkumaan. Munarakkulavaiheen lopulla tapahtuvan ovulaation käynnistää aivolisäkkeestä erittyvä luteinisoivan hormonin (engl. luteinizing hormone, lyh. LH) nopea nousu. Munarakkulavaihe on eripituinen eri naisilla, mutta myös samalla naisella eri kieroissa.

Ovulaation jälkeen estrogeenitaso laskee nopeasti. Kohdunkaulan erittämä lima muuttuu takaisin ”vähemmän hedelmälliseksi” laatuaan ja lakkaa sitten yleensä kokonaan. Munarakkula alkaa muuttumaan keltarauhaseksi. Tästä tulee tämän vaiheen nimi keltarauhasvaihe. Keltarauhanen alkaa tuottamaan keltarauhashormonia (progesteroni) sekä pieniä määriä estrogeenia. Molemmat hormonit yhdessä estävät uutta ovulaatiota tässä vaiheessa kuukautiskiertoa sekä valmistavat kohdun seinämää niin, että mahdollinen hedelmöitynyt munasolu voi siihen kiinnittyä. Progesteroni saa peruslämmön nousemaan muutamalla kymmenesosalla. Mikäli raskaus on alkanut, keltarauhanen jatkaa toimintansa. Jos taas raskaus ei ala, se surkastuu ja lakkaa toimimasta noin kahden viikon kuluttua. Tämän seurauksena estrogeeni- ja progesteronitasot laskevat, peruslämpö laskee ja kuukautisvuoto alkaa. Tästä alkaa uusi kuukautiskierto. Keltarauhasvaihe on suhteellisen saman pituinen. Se kestää yleensä 12-16 päivää.

Huom: Kuukautiskierron alkamispäivä on se päivä, jolloin vuoto alkaa kunnolla. Päivät ennen sitä, jolloin saattaa olla pientä tiputtelua tai tuhrua lasketaan vanhaan kiertoon kuuluvaksi. Tämä on tärkeä ottaa huomioon!

Munarakkulan kehitys ja ovulaatio
Munarakkulan kehitys ja ovulaatio. Lanzi, Vorgaenge im eierstock, Suomenkielinen kuvateksti livingincycles.blog, CC BY-SA 3.0.

Kuukautiskierron kolme vaihetta symptotermaalisessa menetelmässä

Symptotermaalisissa menetelmissä huomiota kiinnitetään erityisesti hedelmällisen vaiheen tunnistamiseen, joten kierto jaetaankin kolmeen osaan, nimittäin kahden ei-hedelmälliseen ja yhteen hedelmälliseen vaiheeseen.

Vaihe 1: Ensimmäinen (ja tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta) ei-hedelmällinen vaihe, alkaa kuukautiskierrosta, eli vuodon ensimmäisenä päivänä, ja kestää siihen saakka kunnes ensimmäinen hedelmällisyyden merkki ilmaantuu. Aloittelijalle on tässä erityissäännöt (kts. kirjasta)! Tässä vaiheessa kohdunnapukka on kova ja sen suu sulkeutunut. Kohdunkaulan liman eritystä ei ole.

Vaihe 2: Ensimmäinen hedelmällisyyden merkki, joka on kohdunkaulan liman eritys tai tietty tuntemus emättimen sisällä (selventävää tietoa tästä löytyy kirjasta), kertoo toisen vaiheen, elikkä hedelmällisen vaiheen alkamisesta. Hedelmällinen vaihe huipentuu kohdunkaulan erittämän liman muuttuessa ”parhaaksi” laatuaan. Kohdunnapukka on tässä vaiheessa pehmeä ja sen suu avautunut. Se sijaitsee myös ylempänä emättimessä kuin kierron ei-hedelmällisissä vaiheissa. Jos ovulaatio tapahtuu, se tapahtuu tämän vaiheen lopulla (on myös mahdollista, että oireita on mutta munasolu jää irtoamatta).

Vaihe 3: Kolmas vaihe on hedelmällisen vaiheen jälkeinen ei-hedelmällinen vaihe, joka saavutetaan (muut säännöt huomioon ottaen) sinä iltana kun kolmas korkeampi peruslämmön arvo suhteessa ensimmäisen vaiheen peruslämpöön on mitattu. Korkeampia arvoja lasketaan vasta sen jälkeen kun parasta laatua olevan liman eritys on loppunut. On tarkat säännöt siitä, mitä voidaan hyväksyä “korkeampana” arvona. Yleinen sääntö on, että kolmas korkeampi arvo on oltava vähintään 0,2 °C korkeampi kuin ensimmäisen vaiheen viimeisen kuuden arvon korkein arvo. Poikkeustapauksia varten kirja antaa lisää ohjeita. Kohdunnapukka muuttuu tämän vaiheen alussa jälleen kovaksi ja sen suu sulkeutuu.

Rötzer painottaa erityisesti ettei ole mahdollistaa osoittaa tiettyä ovulaatiopäivää. Sen sijaan voidaan rajoittaa hedelmällisen vaiheen päivät. Kyse on siis hedelmällisen vaiheen aikaikkunan tunnistamisesta. Tämä aikaikkuna ottaa huomioon munasolun eliniän ja siittiöiden hedelmöityskykyisyyden, sekä naisen kehon oireet kuten kohdunkaulan erittämä tietynlaatuinen lima, jonka seassa siittiöt voivat myös odottaa vasta kehittyvän munasolun irtoamista.

Munasolun ja siittiöiden elinikä
Tiedon lähde: Terveyskylä.fi. Raskauden alkaminen. 11.12.2018.

Paras tähän mennessä löytämäni kuva joka havainnollistaa kuukautiskierron eri vaiheiden muutokset löytyy FertilityUK:n nettisivuilta ”Downloads”-kategoriasta täältä sekä samalla sivustolla ilmestyneestä artikkelista ”Fertility Awarenesstäältä (suosittelen lukemaan). Alla esikatselu kuvasta joka klikkaamalla aukeaa suurennettuna uudessa välilehdessä.

Menstrual+Cycle
Kuva: The physiological changes in the indicators of fertility during the menstrual cycle. Copyright © Dr Cecilia Pyper and Jane Knight in collaboration with Fertility UK and the Institute for Reproductive Health, Georgetown University 2016.

Muistiinpanot ja kaaviopohja

Jotta pystyt arvioimaan kiertojasi eri vaiheet luotettavasti, on sinun tehtävä päivittäin havaintoja kiertoosi liittyvistä oireista. Muistiinpanot tehdään erikseen tätä varten laadittuun kaaviopohjaan. Löydät muutaman kappaleen Rötzerin oppikirjan takasivuilta sekä Rötzer- instituutin nettisivujen “Download & Links” -kategoriasta. Saman kaavan löydät myös täältä PDF-tiedostona valmiina tulostettavaksi.

Kaavioita löytyy lisää googlaamalla. Osassa kaaviopohjissa on hyvin laajat mahdollisuudet merkata erilaisia oireita, osa taas on pelkistettyjä. Eroja löytyy myös peruslämmön arvojen alkamisessa. Rötzerin kaaviossa arvot alkavat 36,2 °C. Jos sinulla on tavallisesti sitä alhaisempi peruslämpö, voit muokata kaaviota omiin peruslämpöarvoihisi sopivaksi.

Voit myös laatia itse aivan omannäköisen kaavion joko käsin piirtämällä tai tietokoneella. Tein itse vuosien varrella erilaisia kaavioita. Tämä sai alkunsa juuri siitä, että peruslämpöni on tavallista alhaisempi. Lisäksi oman kaavion laatimisessa voi vaikuttaa sen rakenteeseen ja visuaaliseen ulkomuotoon niin, että se miellyttää omaa silmää ja merkinnät on itselle helppo havaita ja erottaa toisistaan. Alla kuva luomastani kaaviosta jossa lämpöarvoskaala alkaa jo 35,8 °C. Voit tulostaa kaavion omaa henkilökohtaista käyttöä varten. Kaavio avautuu PDF-tiedostona klikkaamalla esikatselukuvaa tai painamalla täältä.

Kaaviopohja esikatselu
Kaaviopohja symptotermaalisen menetelmän käyttöä varten. Copyright © livingincycles.blog.

Kohdunkaulan liman merkinnät

Kohdunkaulan erittämän liman arvioimiseksi Rötzer-menetelmässä käytetään neljää kategoriaa, jotka merkitään englanninkielisen oppikirjan mukaan seuraavilla merkeillä: d (dry=kuiva), (nothing felt, nothing seen = ei tuntemuksia, ei nähtäviä havaintoja), m (sensation inside of the vagina = tuntemus emättimen sisällä; tämä on Rötzer-menetelmässä käytetty hienohavainto, jota selitetään kirjassa tarkemmin) ja M (cervical mucus = kohdunkaulan lima).

Kategorialle M on lisäksi kaksi alakategoriaa, nimittäin kuvaamaan vähemmän hyvää laatua olevaa limaa, jota merkitään esim. merkeillä w (whitish = valkeahko) tai cl (clumpy = paakkuinen) sekä kuvaamaan parasta laatua olevaa limaa, jota merkitään esim. merkeillä EW (egg white = kananmunan raaka valkuainen) tai fl (fluid = nestemäinen).

Kohdunkaulan liman koostumus ja ulkonäkö vaihtelee hieman eri naisilla. Se voi myös vaihdella samalla naisella eri kierroissa, esim. sairastuessa tai lääkityksestä johtuen. Tarkkailemalla omaa kehoaasi ja opettelemalla havainnoimaan itsellesi tyypillisiä oireita, pystyt erottamaan poikkeavuudet.

Aamulämmön mittaus

Kehon peruslämpöä mitataan joka aamu ennen sängystä nousemista. Tästä tulee symptotermaalisen menetelmän yhteydessä käytetty sana “aamulämpö“. Peruslämpöä tulee mitata mahdollisuuksien mukaan samaan aikaan. Rötzerin mukaan 1,5 tunnin erolla mittausaikojen välissä ei kuitenkaan ole vaikutusta. Sitä pidempiä aikaeroja sekä mittausajat klo 7:30 jälkeen tulee merkitä erikseen kaavioon, koska sitä myöhemmät mittausajat antavat suurempia mittausarvoja. Lämmön voit mitata joko peräaukosta, emättimestä tai suusta (sivusta kielen alta). Kainalosta, korvasta tai otsalta mitattu arvo on tälle menetelmälle liian epätarkka ja siksi kelvoton.

Suositeltavaa on analogisen lämpömittarin käyttämistä (tällöin käyrät ovat “levollisempia”). Voit käyttää myös digitaalista mittaria, tällöin mittarin tulee ehdottomasti toimia kahden desimaalin tarkkuudella (kaksi lukua pilkun jälkeen). Arvon viimeinen desimaali pyöristetään. Löydät taulukkoni arvojen pyöristämisen avuksi täältä. Sama taulukko avautuu suurennettuna alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

Taulukko pyöristämiseen
Taulukko: copyright © livingincycles.blog.

On olemassa erikseen aamulämmön mittaamiseen suunniteltuja digitaalisia lämpömittareita, jotka kuitenkin kaikki eroavat hieman ominaisuuksiltaan. Yksi eroava tekijä on mittaukseen käytetty aika. Suosittelen ostamaan sellaisen mittarin, joka jatkaa mittaamista myös piippauksen jälkeen. Useimmat mittarit lopettavat nimittäin mittaamisen liian aikaisin.

Rötzerin ohjeiden mukaan, mittausaika mittauksille peräaukosta on viisi minuuttia ja kielen alta kahdeksan minuuttia. Digitaalista mittaria käytettäessä mittausaika on useiden lähteiden mukaan oltava vähintään kolme minuuttia.

Sopivia lämpömittareita ovat esim. analoginen elohopeaton Geratherm basal ja digitaalinen Geratherm basal digital. Geratherm basal on ainoa tietämäni analoginen lämpömittari, joka on erityisesti lämpömenetelmälle kehitetty. Sen mittausväli ulottuu 35,6 °C – 38,4 °C, jolloin visuaalisesti välit ovat isompia ja arvot helpompi luettavissa. Tämän mittarin mukana tulee lisäksi suurentava “hylsy”. Sinun ei kuitenkaan tarvitse ostaa erikseen mittaria. Jos sinulla on kotona tavallinen analoginen kuumemittari, niin se käy myös.

Tällä hetkellä (joulukuu 2018) Geratherm basal digital lämpömittari on kaikkialla loppuun myyty. Valmistajan mukaan uusia mittareita tulee myyntiin tammikuun 2019 lopulla. Toinen symptotermaaliseen menetelmään soveltuva digitaalinen lämpömittari on Cyclotest Lady.

Geratherm lämpömittarit
Geratherm basal ja Geratherm basal digital lämpömittarit. Symptotermaalista menetelmää varten digitaalisen lämpömittarin on näytettävä tuloksen kahden desimaalin tarkkuudella.

Havaintojen arviointi kuukautiskierron vaiheiden määrittämiseksi

Kohdunkaulan erittämän liman laatu ja aamulämmön vaihtelut kertovat yhdessä, onko nainen kuukautiskierron hedelmällisessä vai ei-hedelmällisessä vaiheessa.

Hedelmällisen vaiheen ensimmäinen merkki on joko tietynlainen tuntemus emättimessä tai havainto kohdunkaulan erittämästä limasta. Tämä “tietynlainen tuntemus” (Rötzerin menetelmässä merkki “m”) on mahdollista oppia ajan myötä havaitsemaan. On kuitenkin monia naisia, joille tämä tuntemus on tuttu, mutta jotka eivät tiedä mihin se liittyy. Rötzerin menetelmässä tämä on ainut merkki, jota pidetään “hienohavaintona”. Vaiheen edetessä kohdunkaulan liman ulkonäkö ja koostumus muuttuvat. Hedelmällinen vaihe huipentuu liman muuttuessa parhaaksi laatuaan. Viimeinen päivä jolloin havaitaan parasta laatua olevaa liman eritystä, on ns. “Peak Day”. Raskausyrityksille suotuisimmat päivät ovat päivä ennen tätä, “Peak Day” itse sekä päivä sen jälkeen.

Varmasti ei-hedelmällinen vaihe saavutetaan, parasta laatua olevan liman loputtua, sinä iltana kun kolmas korkeampi lämpöarvo suhteessa edellisten kuuden päivän arvoihin on mitattu. Tietyissä tapauksissa on odotettava neljättä korkeampaa arvoa. Myös silloin kun on epävarma, on hyvä odottaa neljänteen korkeampaan arvoon, jotta pystyy määrittelemään varmasti ei-hedelmällisen vaiheen alkamisen. Peruslämmön korkeampien arvojen arvioimisen lähtökohta on kohdunkaulan liman erityksen “Peak Day”, joka tarkoittaa siis viimeistä parasta laatua olevan liman erityksen päivää. “Peak Day:n” arvioimisessa on huomioitava, että kyse on laadusta eikä liman määrästä! Varmasti ei-hedelmällinen vaihe jatkuu kolmen (neljän) korkeamman arvon jälkeen kierron loppuun asti.

Mahdolliset ei-hedelmälliset päivät kuukautiskierron alussa määrittyvät mm. kierron pituuden mukaan. Tästä löydät kirjasta tapauskohtaista tietoa.

Menetelmän opettelusta

Symptotermaalisen menetelmän opettelu voi vaikuttaa haastavalta. Onhan siinä paljon sääntöjä. Aiemmin mainitsemani kurinalaisuus on tarpeen jos haluaa käyttää symptotermaalista menetelmää ehkäisykeinona. Muutaman kuukautiskierron tarkkailun jälkeen säännöt alkavat kuitenkin olla hallussa ja sitä mukaa myös menetelmän käytön varmuus lisääntyy. Aloittelijoille on tietyt erityissäännöt, jotta varmuus ehkäisyssä olisi opetteluvaiheessa mahdollisimman korkea kunnes on oppinut tunnistamaan oman kehon oireita niin, että omaan tarkkailuun voi luottaa.

Rötzer-menetelmän oppikirja

Menetelmää pääset oppimaan Rötzerin kirjan Natural Conception Regulation – the Way of Partnership. The Sympto-Thermal Method avulla. Kirja on englanninkielinen käännös saksalaisesta alkuperästä Natürliche Empfängnisregelung. Die sympto-thermale Methode – Der partnerschaftliche Weg. Kirja on käännetty lisäksi seuraaville kielille: Albania, Ranska, Georgia, Hollanti, Italia, Japani, Kroatia, Puola, Romania, Venäjä, Espanja, Tsekki, Turkki, Unkari ja Nigeria.

Oppikirja on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa (sivut merkattu punaisella) kertoo menetelmän säännöt lyhyesti ja ytimekkäällä tavalla. Ei tarvitse siis lukea koko kirja, jotta pääsee aloittaman menetelmän käyttöä. Kirjan toinen osa sisältää syvällisempää tietoa naisen kierrosta, menetelmän käytön perustasta sekä käytöstä raskauden jälkeen ja vaihdevuosien aikana. Toisessa osassa opetetaan myös kohdunnapukan tarkkailua ja sen arviointia.

En löytänyt kirjakauppaa tai verkkokauppaa josta olisin voinut ostaa kirjan. Sen sijaan kirjan tilaaminen onnistuu INER|Prof. Dr. Rötzer e.V. Institute for Natural Conception Regulation:in kautta. Lisää infoa ja tilausohjeet löydät täältä. Kirja maksaa tällä hetkellä 17 € (marraskuu 2018).

Rötzer oppikirja
Rötzer-menetelmän oppikirja (englanninkielinen käännös). Rötzer, Josef ja Elisabeth. Natural Conception Regulation – the Way of Partnership. The Sympto-Thermal Method. 33rd (42th) uudistettu painos 2009. Käännetty 2003 David Prentis saksalaisesta alkuperästä Natürliche Empfängnisregelung. Die sympto-thermale Methode- der partnerschaftliche Weg.

Tietokoneohjelma Sympthem

Sympthem on saksalaispariskunnan Sigrun Ohme-Peters ja Dr. Stefan Petersin kehittämä tietokoneohjelma, joka on suunniteltu erityisesti Rötzer-menetelmän opettelun ja käytön tukemista ajatellen. Ohjelman versio 2 on juuri läpäissyt beta-testauksen ja on nyt käyttäjien saatavilla. Sympthem toimii Windows-käyttöjärjestelmissä. Asennus tapahtuu kätevästi klikkaamalla tilauksen yhteydessä sähköpostiviestissä saatua linkkiä.

Sympthemiin sisältyy saksankielinen ohje-valikko, josta löydät runsaasti tietoa Rötzerin menetelmän käytöstä. Ohjevalikon sisällön englanninkieliset ja kroatiankieliset käännökset ovat tällä hetkellä työn alla. Voit kuitenkin jo nyt valita, haluatko asentaa Sympthem saksan-, englannin- vai kroatiankielisillä valikoilla.

Ohjelma auttaa sinua kiertojesi arvioimisessa puoliautomaattisen arviointitoiminnan kautta, mutta se ei tee arviointia kokonaan puolestasi. Sympthemissa ei ole algoritmia joka kertoisi milloin olet hedelmällisessä, milloin ei-hedelmällisessä vaiheessa. Ei siis ole vaarana, että lankeaisit jonkun algoritmin luomaan väärään arviointiin. Tässä ohjelmassa voit myös asettaa lämpöarvoasteikon omalle lämpötasollesi sopivaksi. Lisäksi onnistuu sekä täytettyjen että tyhjien kaavioiden tulostaminen.

Sympthem maksaa 49 €. Maksu on kertaluonteinen. Toisin kuin joiden muiden sovellusten käyttö vaatii, Sympthem-käyttäjälle ei siis koidu vuotuisia lisäkustannuksia. Lisäksi tiedostot tallentuvat vain omalle tietokoneelle. Eli, käyttäjän ei tarvitse ihmetellä mihin pilvipalveluun hänen tietonsa mahtaa tallentua. Lisätietoa Sympthemistä löytyy osoitteesta http://www.sympthem.com/.

Sympthem-tietokoneohjelma voi tilata sähköpostitse ottamalla yhteyttä suoraan kehittäjiin: Sigrun Ohme-Peters ja Dr. Stefan Peters: sympthem@gmail.com.

Sympthem tietokoneohjelma
Sympthem on kehitetty Rötzer-menetelmän opettelua ja käyttöä varten. Kuvan alkuperä: http://www.sympthem.com.

Mobiilisovellus INER Cycle

INER Cycle on puolalaisen Rötzer- instituutin (Instytut Naturalnego Planowania Rodziny) kehittämä sovellus. Sovellus toimii sekä netin kautta että mobiililaitteeseen asennettuna. On huomioitava, että sovellus ei tee automaattista arviointia, vaan käyttäjän on sitä itse manuaalisesti tehtävä. Sovellus ei siis kerro sinulle suoraan milloin olet hedelmällisessä tai ei-hedelmällisessä vaiheessa. Näin ollen sovellus itsessään ei käy ehkäisykeinona, vaan se on pikemmin apuväline omia muistiinpanoja varten, joita muuten tulisi tehdä paperikaavioon piirtämällä. Sinun on siis itse hallittava menetelmän säännöt. Sovellus toimii seuraavilla kielillä: Puola, Englanti, Saksa, Ranska ja Espanja.

Pääset hankkimaan sovelluksen App Storen, Microsoft Storen ja Google Playn kautta. Sovellusta pääset kokeilemaan ilmaiseksi 90 päivän ajan, jonka jälkeen sen käyttö edellyttää vuotuista maksua, joka on kehittäjän tämänhetkisen tiedon mukaan (joulukuu 2018) 29,99 PLN, joka on noin 7 €. Netissä toimivaan sovellukseen pääset tätä linkkiä seuraamalla: https://inercycle.org.

Minulla oli jokunen tekninen ongelma sovelluksen kokeilun alussa. Muutaman päivän päästä sain sen kuitenkin toimimaan.

Muutama varoituksen sana mobiilisovellusten käytöstä

Tällä hetkellä on jonkinlaisia mobiilisovelluksia olemassa, joita markkinoidaan toisinaan varsinaisina ehkäisykeinoina. On houkuttava ajatus, että vilkaisu kännykälle kertoisi sinulle nopeasti missä vaiheessa kiertoasi olet. Nämä ns. “liikennevaloperiaatteella” toimivat sovellukset toimivat kuitenkin sinun syöttämiesi tietojen pohjalta. Joudut siis joka tapauksessa opettelemaan kohdunkaulan liman tarkkailun ja oikean arvioinnin, jotta pystyt syöttämään sovellukseen oikean merkin. Myös lämmön mittaaminen täytyy tapahtua oikealla tavalla, jotta arvot kelpaavat.

Naisen keho ja sen toiminnot ovat monimutkaisia ja niihin vaikuttavat monet seikat. Sovellukset eivät pysty ottamaan huomioon kaikkia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuukautiskiertoon ja sen vaiheisiin. Lisäksi sovellukset arvioivat saman merkin tarkoittavan kaikilla naisilla samaa asiaa. Olet kuitenkin yksilö. Itse voit opetella havainnoimaan miten kehosi muuttuu ja mikä milloinkin vaikuttaa sen toimintaan. Tiedät myös mitä kukin merkki juuri sinun kohdallasi ja kulloisenakin kiertona tarkoittaa. Kone ei tähän pysty.

Suosittelen vahvasti itse opettelemaan menetelmää ja perehtymään erittäin huolellisesti sen sääntöihin. Tällöin myös havaitset sovelluksen mahdolliset sudenkuopat. Mobiilisovellus voi olla hyvä renki, mutta se on huono isäntä.

Kenelle symptotermaalinen menetelmä sopii ja kenelle ei?

Menetelmä ei sovi niille, joille sääntöjen noudattaminen on vaikeaa ja joilla on hyvin epäsäännöllinen elämäntapa (vuoro- ja yötyö sekä epäsäännölliset kuukautiset eivät kuitenkaan ole este; kirja antaa ohjeita miten toimia tällaisissa tapauksissa).

Symptotermaalinen menetelmä sopii niille, jotka etsivät luonnollista ehkäisykeinoa tai jotka eivät voi/halua käyttää hormonaalista ehkäisyä. Raskaaksi haluaville tämä on erinomainen keino paikallistaa paras mahdollinen aika raskausyrityksen onnistumiselle. Menetelmän käyttö edistää myös itsetuntemusta ja positiivisen kehonkuvan kehittymistä, joka sopinee kaikille.

Hyvä tietää: Symptotermaalisen menetelmän avulla on myös mahdollista havaita mahdolliset hormoniepätasapainot. Muistiinpanoista voi olla apua esim. silloin kun tutkitaan raskausyritysten epäonnistumisen syitä.

Symptotermaalisten menetelmien varmuus ehkäisykeinona

Kuten kaikilla ehkäisykeinoilla jotka edellyttävät erityistä vastuuntuntoisuutta, eroaa myös symptotermaalisten menetelmien täydellinen varmuus (perfect use) tutkitusta varmuudesta tavanomaisessa käytössä (typical use). Toisin sanoen, menetelmän varmuus käytännössä riippuu käyttäjän tietotasosta menetelmän säännöistä ja hänen kurinalaisuudesta noudattaa niitä.

Symptotermaalisten menetelmien varmuus täydellisessä käytössä on tutkittu olevan parhaimmillaan Pearlin lukua (PI) 0,4. Varmuus tyypillisessä käytössä on eri tutkimusten mukaan Pearlin lukua 1,8-2,5. Varmuusprosentti liikkuu siis välillä 97,5 – 99,6%. Nämä luvut on saatu etenkin Sensiplan-menetelmän käyttöä tutkittaessa.

Rötzerin työryhmän tutkimusten mukaan, oman menetelmän käytännön tason varmuus, eli käyttäjien virheet mukaan lukien, on Pearlin lukua 0,8 (varmuusprosentti 99,2%). Tämä tarkoittaa vähemmän kuin yhtä ei suunniteltua raskautta 100 naista kohti yhden vuoden aikana. Lisäksi Rötzer ilmoittaa menetelmän varmuusluvun olevan kierron eri vaiheessa seuraavasti:

PI 0 = 100% varmuus → peruslämmön nousun vakiinnuttua
PI 0,2 = 99,8% varmuus → kierron ensimmäiset kuusi päivää, mikäli hedelmällisyyden oireita ei ole
PI noin 0,9 = 99,1% varmuus → siihen päivään saakka kunnes oire ”m” (= moist) ilmenee, joka on hedelmällisen vaiheen ensimmäinen oire

”Already in 1968 the work of Rötzer showed the safety of use of the sympto-thermal method with a Pearl Index (PI) of 0.8. This safety-of-use-study was confirmed ten years later. In summary, both works of Rötzer show that no pregnancy in 17,026 cycles of 491 fertile-proven women, which are due to a systematic error (correct application of PI 0), has been occurred. There were 12 surprising pregnancies that were due to “user errors” (use safety PI 0.8).” Lähde: INER|Prof. Dr. Rötzer e.V.

Lopuksi

Haluan tässä vielä mainita, että Rötzerin ajatus menetelmän käytöstä silloin kun halutaan välttää raskautta, oli se että hedelmällisenä aikana ei käytettäisi muita ehkäisykeinoja, vaan pari pidättäytyisi yhdynnästä. Hedelmällinen aika olisi silloin aika, jona vaalittaisiin suhdetta muilla tavoin. Symptotermaalisen menetelmän on tarkoitus lähentää paria. Rötzer ehdottaakin, että mies olisi se, joka tekee muistiinpanot kaavioon, jolloin myös hän on aina ajan tasalla, missä vaiheessa kuukautiskiertoa hänen kumppaninsa on.

Käsitteiden käytöstä on mainittava, että Rötzerille oli tärkeä puhua “luonnollisesta hedelmöityksen sääntelystä” (Natürliche Empfängnisregelung, lyh. NER; engl. Natural Conception Regulation, lyh. NCR). Silloin kun pari käyttää hedelmällisenä aikana esim. kondomia, niin ei olisi enää kyse hänen symptotermaalisesta menetelmästä sen varsinaisessa mielessä, johon kuuluu pidättäytyminen hedelmällisenä aikana silloin kun ei haluta raskaaksi.

Jokainen pari kuitenkin päättää itse, miten toimii symptotermaalisen menetelmän kautta saatua tietoa hyödyntäen. Menetelmän toimivuus kun ei ole sinänsä parin mahdollisesta muusta ehkäisykeinon käytöstä riippuvaa (joskin esim. kemialliset ehkäisyaineet, kuten ehkäisypuikko, voivat häiritä kohdunkaulan liman havaintojen tekemistä).

Symptotermaalinen menetelmä ei vaadi paljoa aikaa käytännössä, kuitenkin se on pysyvä osa arkea. Kyse on siten pikemminkin elämäntavasta kuin vain ehkäisykeinosta. Tässä elämäntavassa onnistuminen ehkäisytarkoituksessa, edellyttää kummankin kumppanin kiinnostusta menetelmää kohtaan sekä sitoutumista sen opetteluun ja sääntöjen noudattamiseen. Ajatus miehen mukanaolosta naisen kierron jokaisena päivänä ja parin yhteisestä ja tietoisesta vastuunottamisesta perhesuunnittelussa ja seksielämänsä vaalimisessa on kyllä todella kaunis ja mieltä lämmittävä – eikö vaan?

Pari
Yhteinen matka – yhteinen vastuunkantaminen. Kuva: Pixabay.

Onneksi olkoon!

Jos olet jaksanut lukea tähän asti, voisi olla hyvinkin mahdollista, että symptotermaalinen menetelmä on sinua varten. 😉 Jos olet mies, nostan hattuani – olet huippu! Mikäli haluat lukea erityisesti miehen roolista ja näkökulmasta aiheeseen, löydät lisää lukemista esim. Natural Womanhoodin nettisivuilta kategoriasta Men and FABM.

*******

Lähteet ja lisää lukemista:

INER|Prof. Dr. Rötzer e.V. Institute for Natural Conception Regulation. https://iner.org/get-to-know/home.html.

INER|Prof. Dr. Rötzer e.V. Institute for Natural Conception Regulation. Kurzinformation für Ärtztinnen und Ärzte. Die sympto-thermale Methode. Eine wissenschaftlich begründete Form der Empfängnisregelung. https://iner.org/files/02_anwenden/buecher_literatur/broschueren/aerzteinformation_ner.pdf.

Rötzer, Josef. Rötzer, Elisabeth. Natural Conception Regulation – the Way of Partnership. The Sympto-Thermal Method. 33rd (42th) newly revised edition 2009. Translated into English 2003 by David Prentis from the German original Natürliche Empfängnisregelung. Die sympto-thermale Methode- der partnerschaftliche Weg.

Rötzer, Josef. Rötzer, Elisabeth. Die Frau und ihr persönlicher Zyklus. Von der Vorpubertät bis in die Wechseljahre. 3. neu bearbeitete Auflage 2014. Verlag ehefamiliebuch.

Arbeitsgruppe NFP. Natürlich & sicher – Das Praxisbuch. Familienplanung mit Sensiplan. 2015 | 19. Auflage. Trias.

FertilityUK. Fertility Awareness. https://www.fertilityuk.org/page1/.

Freundl G., Frank-Herrmann P., Natürliche Familienplanung. C. Gnoth, P. Mallmann (Hrsg.), Perikonzeptionelle Frauenheilkunde,
DOI 10.1007/978-3-642-38023-5_2, Springer-Verlag Berlin Heidelberg 2013.

Symptothermale Methode. https://de.wikipedia.org/wiki/Symptothermale_Methode.

Terveyskylä.fi. Naisen lisääntymiseen liittyvä anatomia ja fysiologia. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lis%C3%A4%C3%A4ntymisterveys/hedelm%C3%A4llisyys/anatomia-ja-fysiologia.

Terveyskylä. Raskauden alkaminen. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/lis%C3%A4%C3%A4ntymisterveys/hedelm%C3%A4llisyys/raskauden-alkaminen.

Tiitinen, Aila. Normaali kuukautiskierto. Lääkärikirja Duodecim. 1.10.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00158.

Tuimala, Risto. Ovulaation ennustamiseen perustuvat ehkäisymenetelmät. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Lehti 9/1987. https://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/1987_9_578-583.

Tutkimuksia:

Frank-Herrmann, P. et al. The effectiveness of a fertility awareness based method to avoid pregnancy in relation to a couple’s sexual behaviour during the fertile time: a prospective longitudinal study. Human Reproduction. 22.5. (2007): 1310–1319. https://doi.org/10.1093/humrep/dem003.

Frank-Herrmann, P. et al. Natural Family Planning with and without barrier method use in the fertile phase: efficacy in relation to sexual behavior: a German prospective long-term study. Advances in Contraception. 13 (1997): 179-189. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9288336.

Frank-Herrmann, P. et al. Effectiveness and acceptability of the symptothermal method of natural family planning in Germany.American Journal of Obstetrics & Gynecology. 165 (1991): 2052 – 2054. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/1755469.

Rötzer, J. The Sympto-Thermal Method: Ten Years of Change.
Linacre Quarterly 45 (1978): 358 – 374. https://epublications.marquette.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1604&context=lnq.

Rötzer, J. Erweiterte Basaltemperaturmessung und Empfängnisregelung.
Archiv für Gynäkologie 206 (1968): 195 -214 . https://link.springer.com/article/10.1007/BF00666923.

Trussell, J. Contraceptive failure in the United States. Contraception. 83.5. (2011): 397-404. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3638209/.

Peragallo Urrutia R, Polis CB, Jensen ET, Greene ME, Kennedy E, Stanford JB. Effectiveness of fertility awareness-based methods for pregnancy prevention in prospective studies: a systematic review. Obstetrics & Gynecology: September 2018 – Volume 132 – Issue 3 – p 591–604. https://journals.lww.com/greenjournal/Fulltext/2018/09000/Effectiveness_of_Fertility_Awareness_Based_Methods.8.aspx.

 

Otsakekuva: kirjoittaja, mallikaavio Rötzerin oppikirjasta

* En hyödy rahallisesti kirjoituksessa esiintyvien tuotteiden ja ohjelmien mainitsemisesta.

 

Päivitetty: 29.12.2018

Published by

Licy

Observing life with a critical mind, living it with a heart full of hope and understanding it through the symbolic language of astrology.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s