Pyykinpesu ja sinisen pallon salaisuuden paljastus — Swipe Ball® ruuvipenkin välissä

Kuten otsikosta arvata saattaa – tänään avataan Swipe Ball® pyykinraikastaja. Sen verran pyöreästä sinisestä söpöliinistä on ollut hyötyä, että se on saanut kulkea jo pitkään pyykkini rinnalla. Nyt on pakko ottaa vihdoinkin selvää, mitä pallon sisällä oikein piileskelee. Syyllinen ideaan pallon avaamisesta ja tähän kirjoitukseen on siis puhtaasti utelias mieleni ja halu kertoa löydöstäni.

Pitkä yhteinen taival

Olen käyttänyt pyykinraikastajaa runsaasti yli 160 pesukertaa, johon luvataan sen tehon ulottuvan. Syynä pihtaamiseen on ollut osaksi pallon ruhtinaalliselta tuntuva hinta, joka on tällä hetkellä ­(1/2020) 32 € HomCare Finland Oy:n verkkosivuilta ostettuna. Käyttökertaa kohti pallo maksaa siis 20 senttiä. Tämä hinta taas ei kuulostakaan kovin pahalta. Silti uusi pyykinraikastaja on jäänyt minulta hankkimatta ja ensimmäinen Swipe Ball® palloni jäi ylipitkään käyttöön.

En tiedä kuinka paljon tehoa siinä enää loppuvaiheessa oli. Fleece-takkini, jonka takia pyykinraikastajaa alun perin aloin käyttämään, pysyi kuitenkin edelleen pitkään raikkaana, vaikka pallon teho olisi pitänyt loppua jo ajat sitten. Viime kuussa huomasin kuitenkin, että nyt pyykinraikastaja on tullut lopullisesti elämänsä päähän.

Ilokseni sainkin pari viikkoa sitten äidiltäni uuden kappaleen lahjaksi. Aika on siis tullut vihdoin luopua kuluneesta pallosta. Kuten sanottu, en kuitenkaan voi heittää sitä menemään ilman että olisin ensin kurkannut sen sisälle.

Poks ja auki!

Suuntaan siis läheisimpään paikkaan, jossa arvelen löytyvän sopivia työkaluja pallon avaamiseen. Huomaan kuitenkin pian, ettei sitä millään keittiön välineistöllä tahdo saada auki. Sen sijaan askarteluhuoneen ruuvipenkki osoittautuu oivaksi työkaluksi tehtävään. Sillä pallon avaaminen onnistuukin lopulta aika nätisti.

Tein lyhyen videon pyykinraikastajan avaamisesta. Jouduin kuitenkin huomaamaan, ettei nykyinen WordPress-tilini versio tue videoiden lisäämistä kirjoituksiin. Ainoa vaihtoehto oli videon muuntaminen liikkuvaksi kuvaksi, eli äänettömäksi GIF-tiedoksi. Harmi, kun ette nyt pysty kuulemaan hienoa “poks”-ääntä pikkupallon avautuessa! Videon laatukin kärsi muuntamisesta. Antakaa siis anteeksi ja käyttäkää auditiivista mielikuvitustanne sekä visuaalista korjaussarjaanne, niin GIF:n katsomisesta tulee valtava kokemus! 😁

Swipe Ball avaus
Loppuun käytetyn Swipe Ball® pyykinraikastajan avaus ruuvipenkin avulla.

Erikoiskuitua täynnä

Pallon sisältä löytyykin kuitupallukka. Markkinoijan verkkosivuilla kerrotaan pyykinraikastajan tehon perustuvan erityismenetelmällä kuituihin (Lyocell) kiinnitettyihin hopeaioneihin (hopeakloridi 1,2%), jotka vapautuvat pallosta joutuessaan kosketuksiin veden kanssa. Erikoiskuitu on saanut nimen smartcel™ bioactive.

Pesun aikana näitä hopeaioneja kiinnittyy pyykkiin, jossa ne tappavat bakteereita. Pyykkiin kiinnittyneet hopeaionit myös estävät bakteerien kasvua, ja näin samalla epämiellyttävän hajun synnyn pesun jälkeen. Seurauksena vaatteet pysyvät pidempään raikkaana. Alla pari valokuvaa loppuun käytetyn pallon sisäelämästä.

Swipe Ball pyykinraikastajan kuitu
Kurkkaus loppuun käytetyn Swipe Ball® pyykinraikastajan sisälle. Oikealla pyykinraikastajan kuitupallukan smartcel™ bioactive kuitua läheltä. Se on kovassa käytössä värjäytynyt valkoisesta puna-harmaaksi.

Saksalainen innovaatio

Etsiessäni tietoa pallon toimintamekanismista sain tietää pyykinraikastajan olevan saksalainen keksintö (Natalia ja Michael Kohne). Saksassa sininen pallo kulkee nimellä BlueMagicBall®. Se on ollut markkinoilla kymmenisen vuotta. Markkinoija on Kohne Marketing & Vertrieb GmbH & Co. KG. Pyykinraikastajan lisäksi markkinoijan verkkokaupan valikoimasta löytyy erilaisia sekä koti- että ammattikäyttöön tarkoitettuja siivousliinoja (joista minulla tähän mennessä ei kokemusta).

Pyykinraikastajan erikoiskuitu smartcel™ bioactive on Rudolstadtissa (Thüringen) sijaitsevan Smartfiber AG:n kehittämä. Yritys on saanut vuonna 2010 saksalaisen keksintöpalkinnon (Deutscher Innovationspreis).

Miten löysin pallon

Tutustuin Swipe Ball® pyykinraikastajaan muutama vuosi sitten. Olin ostanut uuden fleece-takin, johon ilmestyi pesun jälkeen tunkkainen haju. Toinen pesukierros ei auttanut, eikä myöskään pesuaineen vaihtaminen tuonut apua ongelmaan. Pesin lopulta takin jopa kuudessakymmenessä asteessa, vaikka fleece-vaatteita tulee yleensä pestä vain kolmessakymmenessä asteessa. Apua korkeammasta lämpötilasta, takin pyörittämisestä yksin koneessa ja ylimääräisistä huuhteluista ei kuitenkaan ollut.

Onneksi silmääni pisti anopin pyykkitarvikkeiden seassa pyörivä pieni sininen pallo. Pyykinraikastajan käyttö osoittautuikin helpoksi. Raikastajaan on vain säädettävä pesun lämpötila (0 – 95°C). Huom! Katso muokkausta kirjoituksen lopussa! Tämän jälkeen pallo laitetaan pesukoneen rumpuun pyykin sekaan. Pyykinraikastaja ei ole varsinainen pesupallo, joten koneeseen on lisäksi annosteltava pesuainetta.

Kokeilin tuolloin palloa ensimmäistä kertaa. Yllätyksekseni se todella toimi! Fleece-takkini tuli puhtaaksi eikä siihen ilmestynyt enää tunkkaista hajua pesun jälkeen. Hien hajukin pysyi pitkään loitolla takin käytössä. Tulos oli niin vakuuttava, että Swipe Ball® jäi käyttöön.

Lienee pallo myös puhdistanut pesukoneen, jonka sopukoissa on voinut piiloutua hajun aiheuttaneita mikrobeja. Bakteereiden siirtymisestä pesukoneessa vaatteisiin ja niistä ihmiseen on saatu tieteellistä näyttöä. Bonnin yliopistollisen sairaalan tekemässä vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa (Schmithausen et al.) todettiin lastensairaalan pesukoneessa olevan antibioottiresistentin Klebsiella oxytoca -bakteerin siirtyneen koneella pestyihin vaatteisiin ja niistä eteenpäin sairaalan vastasyntyneisiin.

Pallon tarkoitus ja hyödyt

Pallon toiminta perustuu pyykissä olevien bakteerien tappamiseen ja niiden lisääntymisen estämiseen. Tästä syystä vaatteet pysyvät pidempään raikkaana. Valmistajan mukaan, pallon keksimisen perimmäinen ajatus olikin pesukertojen vähentäminen. Pallon ansiosta esim. muutoin puhdas paita ei joudu yhden käyttökerran takia pyykkiin, vaan pallon hopeasuola estää hienhajun synnyn, jolloin paitaa voi käyttää vielä pari päivää lisää. Eli, pallon käytöstä on periaatteessa hyötyä joka pesussa.

Koska hopea tehoaa bakteereihin ja sieniin, voi pallosta olla apua niiden aiheuttamien haittojen vähentämisessä ja leviämisen ehkäisemisessä (jotkut mahataudit, jalkasieni jne.). Lisäksi pallo voi auttaa sellaista pyykkääjää, joka pesee pyykkinsä yhteiskäytössä olevassa koneessa ja jota arveluttaa moinen bakteeritoiminta, saavuttamaan mielenrauhan. Näen hyötyä antibakteerisen pallon käytöstä varsinkin infektioherkkien henkilöiden talouksissa.

Pallon erityisala – matalat lämpötilat

Pyykin puhtauteen ja siihen, miten helposti vaatteisiin kertyy likaa ja hajuja, vaikuttavat monet asiat. Vaatteen kuidun lisäksi, pyykin puhdistumiseen vaikuttaa pesumekaniikka, pesuaine, pesuaika ja pesun lämpötila. Nykyään löytyy kaikenlaisia mielipiteitä siitä, missä lämpötilassa pyykki puhdistuu. Joidenkin väittämien mukaan, pyykki voi puhdistua jo 20 asteessa. Toiset taas kertovat pesun matalissa lämpötiloissa pikemminkin edistävän bakteerien kasvua.

Useimmiten ollaan sitä mieltä, että pyykin puhtaaksi saamiseen tarvitaan korkeampia lämpötiloja. Artikkelissa Oletko aina pessyt pyykkiä väärin? Annostele oikein ja vältä ylitäyttöä (op.media, 18.4.2018) siivouskemian asiantuntija Tuula Suontamo valaisee asian näin: “…ihon rasva alkaa liueta tekstiileistä vasta 60 asteessa, ja suuri osa bakteereista ei kuole vielä 40 asteen pesulämpötilassa.”

Oma tunto- ja hajuaistini vahvistavat sen, että pyykki puhdistuu kunnolla vasta korkeammassa kuin 40 asteen lämpötilassa. Tämän voi huomata erityisesti silloin kun käyttää öljyjä vartalorasvana. Ihoa vasten pidetyt vaatteet kyllä tuoksuvat 40 asteenkin pesun jälkeen puhtaalta, mutta viikon kaapissa olon jälkeen niihin alkaa tulla härskiintyneen rasvan haju – merkki siitä, ettei öljyn jämät lähtenytkään kunnolla pesussa. Vaikka ei käyttäisikään öljyä vartalon rasvaamiseen, ihosta erittyvän rasvankin takia alusvaatteet, sukat, pyyhkeet ja vuodevaatteet on hyvä pestä 60 lämpöisessä perusohjelmassa (ei pikaohjelmaa); jos ei joka kerta niin ainakin silloin tällöin. Myös tiskirätti kaipaa välillä kunnon pesua!

Nykyään on kuitenkin paljon suorassakin ihokontaktissa olevia tekstiilejä, jotka ovat sekoitekuitua eivätkä siksi sovellu 60 asteen pesuun. Näihin kuuluvat mm. monet urheiluasut ja yleensäkin vaatteet, jotka on valmistettu synteettisistä kuiduista. Erityisesti näiden pesussa pyykinraikastajan käyttö on järkevä, koska pallon ansiosta bakteerit tuhoutuvat jo matalissa lämpötiloissa.

Pyykinraikastaja ja luonto

Minua tietysti kiinnostaa millainen vaikutus pallosta erittyvällä hopeasuolalla on luonnolle. Valmistajan verkkosivuilta löytyy linkki “Einfach genial” TV-ohjelman jaksoon, jossa esitellään palloa. Upotin jakson englanninkielisen version tähän kirjoitukseen (kts. alla oleva video).

Ohjelmassa kerrotaan pyykinraikastajan turvallisuudesta jäteveden puhdistamon käsittelyssä. Valmistajan mukaan pallosta erittyvä ja pesuveden mukana kulkeva hopeasuola ei tapa siellä työssään olevia bakteereita, vaan muuttuu puhdistamossa kaikkialla olevien sulfiitti-ionien toimesta tehottomaksi.

Markkinoijan mukaan pallon kuidussa ei ole käytetty nanohopeaa. Tästä löytyy myös maininta OMPG:n (Ostthüringische Materialprüfgesellschaft für Textil und Kunststoffe mbH) vuonna 2013 julkaistussa tutkimusprojektin loppuraportissa, jossa selvittiin mahdollisuutta valmistaa kuitu, johon hopeaa lisättäisi jo kuidun kehräysprosessin aikana. Ymmärtääkseni projekti nojautuu osaksi smartcell™ -kuidun valmistuksessa käytettyyn teknologiaan. Raportissa sivulla 7 kuitenkin mainitaan, että toisin kuin projektin tavoitteena olevat kuidut, smartcell™ bioactive ei sisällä lainkaan nanohopeaa.

Pyykinraikastajan valmistusprosessin kuormittavuudesta luonnolle ei ole tietoa. Ajatellen sen kykyä pidentää pesuväliä se ainakin säästää luontoa, koska pesukertojen vähentymisen seurauksena vettä ja energia kuluu vähemmän.

Tätä jään miettimään

Miten pyykinraikastajan lämmönsäätelymekanismi oikein toimii? Voisiko loppuun kulutettua palloa vielä käyttää johonkin? Olisiko mahdollista kehittää pallosta uudelleen täytettävää mallia? Avatun pallon saa helposti uudelleen napsautettua kiinni, joten oikeastaan ei tarvita muuta kuin uutta kuitua.

Pyykinraikastajan toimintamekanismia tutkiessa törmäsin muihinkin funktionaalisiin kuituihin. Kehitys on kulkenut huimasti eteenpäin ja markkinoilla on tätä nykyä monia muitakin kuin hopeaa sisältäviä kuituja ja niistä valmistettuja tekstiilejä. Tietoa löytyy kuiduista, johon on lisätty esim. E-vitamiinia, sinkkiä tai merilevää. Myös hyönteisiä karkottavia ja raskasmetalleja poistavia kuituja on keksitty. Kuitukehitys on yksi alue mihin olisi kiinnostusta tutustua lisää, jos ehtii.

Ja lopuksi mieltäni jo pitkään askarruttanut asia – muuttuuko koskaan kankaiden laatu entisajan kaltaiseksi, niin että tuntuvat kestävän kovaakin käyttöä ja kunnon pesua maailman tappiin asti?

Edit 12.1.2020: Kerroin ihmetellessäni miten pallon lämmönsäätelymekanismi toimii. Laitoin asiasta viestiä Saksan markkinoijalle. Sieltä vastattiin, että pallossa näkyvä lämpöasteikko onkin vain koriste. Palloon ei siis tarvitse, kuten kirjoituksessa kerroin, asettaa samaa lämpötilaa kuin pesuohjelmassa. Saamassani vastauksessa kerrottiin syyksi, että hopeaionien vapautuminen pallossa olevasta kuidusta on tasainen ja lämpötilasta riippumaton. Mielestäni pallossa näkyvä lämpöasteikko nuolineen ja pyörimismekanismineen on harhaanjohtava. Ohjeissa ei kyllä kerrota, että palloon pitäisi asettaa lämpötila, muttei sitäkään mainita ettei sitä tarvitse tehdä. En tiedä ketään joka palloa käyttää, joka olisi tiennyt lämpöasteikon olevan vain koriste. Hyvä kun asia vihdoin selvisi. Sain myös vahvistuksen, että pallo valmistetaan edelleen ilman nanohopeaa. Valmistuksessa käytetään samaa alkuperäistä tekniikkaa, jossa hopeaionit lisätään kuituun ioninvaihtajan avulla.

*******

Lähteet ja lisää lukemista:

HomCare Finland Oy, https://www.homcare.fi.

Kohne Marketing & Vertrieb GmbH & Co. KG, https://www.bluemagicball.de.

Smartfiber AG, https://www.smartfiber.de.

Swicofil AG, https://www.swicofil.com.

Thüringisches Institut für Textil- und Kunststoff-Forschung Rudolstadt e.V. (TITK), https://www.titk.de.


Bio-based News, 5.8.2008, Modifizierte Lyocellfasern mit außergewöhnlichen Merkmalen – smartcelTM und SeaCell® erfüllen Ansprüche nach Anwender-Forderungen, http://news.bio-based.eu/modifizierte-lyocellfasern-mit-aussergewoehnlichen-merkmalen/.

Bundesministerium für Bildung und Forschung, Unternehmen Region 03/2008, Silber = Gold, https://www.bmbf.de/upload_filestore/pub/Unternehmen_Region_3_2008.pdf.

MTV Uutiset, 17.7.2019, Asiantuntija varoittaa alusvaatteiden yleisestä pyykkäysvirheestä: Et ehkä halua tietää, minne bakteerit kulkeutuvat, https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asiantuntija-varoittaa-alusvaatteiden-yleisesta-pyykkaysvirheesta-et-ehka-halua-tietaa-minne-bakteerit-kulkeutuvat/7482516#gs.qgtx6t.

Op.media, 18.4.2018, Oletko aina pessyt pyykkiä väärin? Annostele oikein ja vältä ylitäyttöä, https://op.media/asuminen/oma-koti/oletko-aina-pessyt-pyykkia-vaarin-annostele-oikein-ja-valta-ylitayttoa-e8fb4d5424254c25bd4857c6677769e4.

Spiegel Online, 6.10.2019, Waschmaschinen können resistente Keime verbreiten, https://www.spiegel.de/gesundheit/diagnose/bakterien-fund-in-kinderklinik-tatort-waschmaschine-a-1290188.html.


Ostthüringische Materialprüfungsgesellschaft für Textil und Kunststoffe mbH. 2013. Verbundvorhaben: UMSICHT: Abschätzung der Umweltgefährdung durch Silber-Nanomaterialien: vom chemischen Partikel bis zum technischen Produkt – Teilvorhaben OMPG; Meister, Frank; Ostthüringische Materialprüfungsgesellschaft für Textil und Kunststoffe mbH, FKZ 03X0091M.

Schmithausen RM, Sib E, Exner M, Hack S, Rösing C, Ciorba P, Bierbaum G, Savin M, Bloomfield SF, Kaase M, Jacobshagen A, Gemein S, Gebel J, Engelhart S, Exner D. 2019. The washing machine as a reservoir for transmission of extended-spectrum-beta-lactamase (CTX-M-15)-producing Klebsiella oxytoca ST201 to newborns. Appl Environ Microbiol 85:e01435-19. https://doi.org/10.1128/AEM.01435-19.

 

*En hyödy rahallisesti tai muulla tavoin kirjoituksessa esiintyvien tuotteiden tai yritysten mainitsemisesta.

Published by

Sindy 🕊️

Traditional Astrology Student | Book Lover | Hobby Photographer | Hermit Soul | Keeper of Faith